Tämän kirjeen lähetti minulle nimettömänä pysyttelevä sotaorpo tiistaina 13.3. Esitän sen tässä lyhentämättömänä:
Eräs sotaveteraani kirjoitti otsikolla ”veteraanit unohdettu jälleen kerran vaalikampanjoissa”. Hyvä, että veteraanit pitävät asiansa esillä, vaikka viimeistään nyt olisi aika muistaa myös sotaorpoja.
Veteraanit tulivat rintamalta hoitamaan perheitään ja rakentamaan talojaan. Sotalesken ja sotaorvon luokse ei tullut kukaan. Sodan jälkeen sotaleski oli toisen luokan kansalainen ja sotaorpoja pidettiin muun muassa maalaistaloissa työvoimana. Lisäksi jotkut veteraanit puhuvat itsestään ”maamme vapauttajina” ja unohtavat toisinaan mainita kaatuneet sotilaat, joiden kanssa työ tehtiin.
Kaatunut sotilas on antanut Suomelle vielä suuremman uhrin kuin yksikään hengissä selvinnyt sotaveteraani koskaan. Kaatuneen sotilaan lapsi on isänsä biologinen jatke. Isän rintamatunnuksen perusteella myös sotaorvoilla olisi oikeus saada vähintäänkin kaikki ne samat edut, joita kotirintamallakin olleet tänä päivänä saavat.
Toivottavasti seuraava hallitus ottaa esille Suomen valtion sotaorvot.
