Torilla tavataan

 

 

Nyt ollaan todellisella loppusuoralla. Vaalipäivän läheisyys näkyy jo kansalaistenkin puolella. Jos tähän saakka on menty hiljaa kiihdyttäen, niin nyt vauhti on ”tapissa”. Ehdokkaat säntäävät paikasta toiseen imuroimassa viimeisiäkin ääniä ja jo äänestäneet nautiskelevat tilanteesta silminnähden. 

Haukiputaalla keskiviikkona opin arvostamaan kiertävän torikauppiaan elämää. Vaalimakkaroita lämmitellessä vieressä vaatekojua pitänyt rouva purki myymälänsä ja valmistautui siirtymään seuraavaan markkinakuntaan. Tavaraa oli ensinnäkin niin paljon, että meikäläinen ei olisi ikinä saanut niitä mahtumaan käytettävissä olevaan pakettiautoon. Rouva purki itse yksinään koko telttarakennelmansa ja sai vielä senkin mahtumaan autonsa kyytiin. Ja mikä parasta, hän oli sen aamulla kasannut paikoilleen. Yksin. 

Jos haluatte nähdä yrittäjän arkea, kannattaa käydä vaikkapa katsomassa, kuinka markkinapaikka pannaan pystyyn ja kauppaa tehdään. Väitänpä, että Haukiputaalla ollut hämäläisrouva ottaa elantonsa tavalla, johon ei monesta ole. Ei ole eikä viitsi. Tarjosimme rouvalle makkaraa ja yritimme piristää hänen päiväänsä parhaamme mukaan. Mikä oli myynnin saldo, siitä ei ole tietoa. 

Sunnuntai on sitten suuren jännityksen päivä. Ainakin ehdokkaille. Takana on hirmuinen määrä vaalityötä, matkustamista, keskusteluja ja markkinointia. Väistämätön totuus on, että Suomessa vain 200 onnistuu saamaan itselleen työpaikan eduskunnasta. Lopulle ehdokkaille jää vain ”haavoja nuoltavaksi”.  

Toivotan kaikille hyville kollegoille onnea ja menestystä. Vain kansa on oikeassa.

Luistaako suksi?

 

 

Karjalan kulttuuriministeriön virallinen valtuuskunta toivotti meille hyvää vaalimenestystä Taivalkoskella perjantaina. Lääninhallituksen kulttuuriosaston vieraana Oulun lääniä kierrellyt venäläisryhmä saapui Jalavan kaupan edessä tervehtimään meitä ja nauttimaan kuumaa mehua seurustelun merkeissä. Meillä oli mukava varttituntinen lumisateen keskellä. Perjantaina Koillismaata koetteli hirmuinen lumimyräkkä, joka oli alkanut jo yöllä. Tiet olivat aina iltaan saakka julmetussa kunnossa. 

Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa asukkailla on sama huoli eli murhe työpaikoista. Työllisyyden takaamiseksi ja uusien työpaikkojen saamiseksi on valtiovallan nyt tehtävä kaikkensa. Tämä on erityisen tärkeää alueemme hyvinvoinnin ja tulevaisuuden takia. Kaikki ne verotuksen ja lainsäädännön keinoin tehtävät toimenpiteet, jotka alentavat työllistämisen kynnystä, on ennakkoluulottomasti otettava käyttöön. Ja varsinkin nuorten syrjäytymistä työmarkkinoilta on kaikin keinoin vältettävä. Koillismaa ja koko Oulun lääni tarvitsevat uutta yritysvoimaa. 

Lauantai menikin Oulussa Rotuaarilla ja Stockmannin yläkerrassa kansalaisten kanssa jutellessa. Pieniä väittelyjäkin saatiin aikaiseksi, mutta pääosin hyvässä hengessä. Jyrki Katainen vieraili illansuussa ja samalla oli aikaa vaihtaa kuulumisia myös muiden ehdokkaidemme kanssa. Yhteishenki on erinomainen eikä keskustalaislehden povaamasta kipinöinnistä näkynyt jälkeäkään. Kokoomuksella on Oulun vaalipiirissä loistava ehdokasjoukko. 

Sunnuntaina vierailimme Virpiniemessä, missä teimme löydön. Urheiluopiston vieressä oleva Virpihovi on loistava paikka pitää melkein millaisia kokouksia ja juhlia tahansa.  Virpihovista löytyy oma rauha, hyvät tilat ja leppoisa, ystävällinen palvelu. Suosittelen. Ja löytyihän alueelta mittava määrä asiakkaitakin. Sunnuntai kului leppoisissa keskusteluissa hiihtäjien ja pulkkamäkisten kanssa. Väittipä joku, että ”sukuvika on, jos suksi ei luista”. Ensi sunnuntaina sitten nähdään luistiko suksi näissä vaaleissa.

KIRVESMIES JA LAUTAPOIKA

Hallitus teki sitten ehdotuksen uudeksi YT-laiksi. Voi pyhä yksinkertaisuus! Jo on varsinainen ajattelumalli. Ikänsä pienyrittäjien kanssa seurustelleena ja niihin pääsääntöisesti kuuluneena ei hallituksen esitystä voi kuin ihmetellä. Ja toisena sorvaajana on ollut pienyrittäjäpuolueena itseään kehunut Keskusta.  Demarien (SAK) kannan kyllä ymmärtää, ovathan vaalit lähellä heitäkin, mutta Keskustan ajattelumalli on tosi outo. 

Farssin jatko seuraa sitten työnantajapuolella. Mikä panee EK:n ryömimään SAK:n edessä? Voihan vihne! YT-lain laajentaminen koskemaan yritystä, jolla on yli 20 työntekijää, on järkyttävä isku suomalaiseen työllisyyspolitiikkaan. Jokainen yrittäjä, joka maksaa kaikki työnantajamaksunsa ja suorittaa lain säätämät velvoitteensa miettii taatusti, kannattaako hänen koskaan palkata 20. työntekijäänsä. Sen sijaan yrittäjällä tulee mieleen viekö hän putiikkinsa kasvuvaiheen ulkomaille vai kiertääkö hän lakia perustamalla alihankinta- tai sisaryrityksen. Kotimaista työllisyyttä tämä ei edistä pätkääkään. 

Demarit (SAK) ovat lähteneet lakimuutoksen perustelussa siitä, että työntekijän työturvaa parannetaan. Onkohan sekään loppuun saakka mietitty totuus? Työturvan parantaminen sellaisiin työpaikkoihin joita ei synny, on turhaa hommaa. Keskustaministereiden ajattelumallia on mahdoton ymmärtää. Varsinkin täällä Pohjanmaan alueilla kukoistava pienyrittäjyys perustuu monessa tapauksessa juuri lakiesityksen muutoksen kokoisiin pienyrityksiin. Ja  Keskustalla on juuri näillä mailla suurin kannatuspohja. Nyt varmaan nämäkin ihmiset ihmettelevät miksi? Minustakin se on hyvä kysymys. 

Entäs sitten EK? Tämä uusi työnantajapuolen linnake ylenkatsoo naureskellen pienyrittäjien asemaa. Kolmikannassa vaikuttaminen ei voi olla sitä, että EK nuoleskelee SAK:n kenkiä. Silloinhan termistössä on vika. Miksei puhuta suoraan kaksikannasta?Suomen Yrittäjien johto on ollut nimensä veroinen. Se on yrittänyt parhaansa. Haukkunut kuin pakkasessa paleleva. Niin vain ovi lyötiin kiinni ja pakkanen jatkuu.  On tämäkin työnantajapolitiikkaa.  

Tulee mieleen nuoruusvuodet rakennustyömaalla. Kun kirvesmiehet menivät lakkoon, oli lautapoikien ja apumiesten seurattava perässä ja pistettävä ahteri penkkiin. Mutta kun lautapojat ja apumiehet yrittivät saada omaan palkkaansa korotusta, kirvesmiehet eivät korvaansa lotkauttaneet vaan jatkoivat hommiaan jo korotetulla liksalla. Tässä EK:n ja Suomen Yrittäjien kiistassa on jotenkin tuttu sointi. Toinen on kirvesmies ja toinen lautapoika.